4.11.2010, Ei ole Bongoa silmiin katsominen ;)

Kun ostimme Bongon, niin lupasin kasvattajalle (joka on yhä edelleen maailman paras kasvattaja) että käytän Bongon virallisissa silmä- ja polvitarkastuksissa. Niinpä varasin ajan Eläinlääkäri Akuuttiin eläinlääkäri Kaisa Wickströmin vastaanotolle tätä toimenpidettä varten. Ajatus oli että kumpikin tarkastus tehdään samalla kertaa mikä on yleensä tapana mutta meidän pikku-ukkelihan päättikin jotain ihan muuta… :)

4.11.2010 menimme Akuuttiin minä, Henna ja Bongo. Landoliini jäi Mikan kanssa kotiin. Perille päästyämme ilmoittauduimme ja sain lomakkeita täytettäväkseni sekä tipat joita piti laittaa Bongon silmiin kolme kertaa viiden minuutin välein. Aloin laittamaan ensimmäisiä tippoja Bongolle ja eihän siitä mitään tullut, pikku-ukkeli pisti hanttiin ihan tosissaan. Menin siihen vastaanottotiskille pyytämään apua (he sanoivat jo tippapullon antaessaan että apua saa pyytää) ja sainkin siitä hoitajan avustamaan. Niinpä me yritimme yhdessä laittaa niitä tippoja mutta…eihän sekään onnistunut, niin on kovatahtoinen tuo Bongo ettei sille tehdä ihan mitä vaan. Seuraavaksi koitettiin sitä, että hoitaja otti Bongon mukaansa taakse toimenpidehuoneeseen ja me jäimme Hennan kanssa odottamaan odotustilaan. Hoitaja sanoi että usein koira rauhoittuu vieraiden käsittelyssä helpommin. Me kuulimme Hennan kanssa sinne odotustilaan saakka kuinka Bongo siellä läähätti ja liikehdi :) Pian hoitaja tulikin Bongon kanssa takaisin (ja wau mikä neliveto Bongolla oli päällä) ja sanoi ettei tippojen laittaminen onnistunut :) Bongo oli niin vauhkona että he pelkäsivät että siltä katkeaa verisuoni silmästä tai “silmä pulpsahtaa päästä” kun stressaa niin kovin. Eikä minulla hävettänyt yhtään, uskottehan???!!!??? Siirryimmekin sitten jatkamaan taistelua “takahuoneeseen” lattialle…minä, Henna ja hoitaja yritimme saada tilanteen haltuun mutta niitä tippoja oli minun olkapäillä, hiuksissa ja Bongon turkilla ja yhtään ei siellä missä niitä piti olla eli silmissä!!! Vihdoin saimme yhdet tipat per silmä, siitä tuli ihan voittajafiilis. Eläinlääkäri Kaisakin kävi siinä ihmettelemässä tilannetta, sanoi ettei tutkimuksesta taida tulla mitään kun koira on noin vauhkona ja hän haluaa pitää kätensä ehjänä eikä Bongon puremina…hän myös sanoi että yhdet tipat riittää, turha stressata koiraa enempää.

Seuraava operaatio oli se, että menimme Bongon kanssa ulos rauhoittumaan hetkeksi. Pikku-ukkeli päästi hätäkakat Akuutin eteiseen, sen verran stressaava oli ollut tilanne. Sisälle tultuamme menimme suoraan tutkimushuoneeseen ja Bongo oli jo ihan rauhallinen. Katseli ihmeissään ja haisteli paikkoja, vauhkoamisesta ei ollut tietoakaan. Kaisa sai polvitutkimuksen tehtyä hetkessä ja ylpeys valtasi minut, kylläpäs minulla on kiva koira. Mutta ilo oli ennenaikainen sillä…kun tuli silmien tutkimisen vuoro iski vauhkous päälle ja Bongo oli taas oma hullu itsensä :) Yritimme jos jonkinlaista keinoa saada silmät tutkittua, jopa sitä että sekä minä että Bongo olimme tutkimuspöydällä mutta turhaa…kun Bongo jotain päättää niin se pitää ja silmiä ei saatu tutkittua!!! Eläinlääkäri sanoi, kun kysyin että onko hänellä ollut aiemmin näin haastavaa asiakasta, että harvoin pienet koirat on näin ärtsyjä. Karhukoirat kuulemma joskus yrittää maistaa kättä mutta pienet koirat on helppoja! Ja taas minua nolotti.

Vihdoin minä puhalsin pelin poikki ja sanoin etten halua että Bongoa stressataan enää yhtään tänään. Mietimme mitä keksisimme että saisimme tutkimuksen tehtyä jossain vaiheessa. Kysyin että josko saisin tippapullon kotiin ja voisin laittaa tipat jo kotona ennen Akuuttiin tuloa seuraavalla kerralla, jos se onnistuisi niin paremmin. Päätimme myös että eläinlääkäri antaa meille myös hieman rauhoittavaa mukaan seuraavaa kertaa varten vaikka ei se tapana olekaan…mutta sen verran haasteellinen tipsu oli kyseessä että pakkokeinoihin oli turvauduttava.

Saimme ajan parin päivän päähän eli sovimme että tulemme silmätarkastukseen sitten 8.11.2010…sitä odotellessa siis!!!

Jätä kommentti: